You got me under your influence

Jonah oli kyllä varsinainen moottoriturpa. Toki se oli hyvä asia, koska se piti Levin ja Jonahin suhteen tasapainossa; kun Levi ei puhunut, niin Jonah kyllä puhui. Ja toisinaan ihan ärsyttävyyteen asti. Itse asiassa nykyään Levi tuntui ärsyyntyvän hyvin usein siitä, että Jonah ei ollut hetkeäkään hiljaa. Samanlaista se oli kyllä kaikkien ihmisten seurassa, ja nyt, kun se joutui istumaan kahden äänekkään ihmisen seurassa samassa autossa ilman hätäuloskäyntiä, Levin pää meinasi räjähtää. Se tilanne oli muutenkin jo ihan ahdistava; Hugon läsnäolo siellä takapenkillä olisi ollut harvinaisen selvää jo ilmankin, että se puhui. Ja kosketteli. Levi käänsi päätään katsahtaakseen sitä olalle läpsäissyttä Hugoa pahaan sävyyn, koska se ei ollenkaan arvostanut sitä. Ei kosketusta eikä puhetapaa. Sitä, että Hugo puhui kuin ne olisivat jotain parhaimpia ystäviä. Mitähän Jonahkin oikein ajatteli?

Hetkellisen tauon Levi ainakin sai siitä autossa istumisesta siinä vaiheessa, kun ne päättivät mennä syömään. Tai siis, ei Leviltä oltu mitään kysytty – se vain alistui kohtaloonsa, kun ei kuitenkaan olisi saanut tahtoaan läpi. Levi olisi tahtonut sen silmissä kiusallisen matkan loppuvan niin pian kuin mahdollista nälästä huolimatta. Aikaisempaa kiusallisempaa Jonah yritti tehdä kaikesta niillä hellyydenosoituksillaan, vaikka tiesi, että Levi ei niistä välittänyt julkisilla paikoilla. Eikä kyllä muutenkaan. Ei ainakaan Jonahilta. Kädet syvällä housujen taskussa Levi sitten asteli sisälle pieneen dineriin, ja joutui saman tien olemaan kahden Hugon kanssa. Ei Jonah tahallaan sinne vessaan lähtenyt, mutta kyllä se silti otti päähän. Niinpä Levi siirtyi Hugon kanssa yhteen loossiin ja joutui yllättymään, kun Hugo sillä tavoin istutti soman pikku takapuolensa samalle penkille. Se oli kuitenkin kestettävä. Itse asiassa nuorukainen yritti olla oikein kohteliaskin, kun aloitti keskustelun. Katui sitä kyllä saman tien, koska Hugo se heitti läppää. Kai? Saattoi se oikeastikin ymmärtää kysymyksen väärin, mikä oli kyllä outoa. ”Back in Kentucky?” Se kysyi oudoksuen Hugon vastausta. Sen jälkeen Levi ei enää mitään kerennytkään kommentoida, kun Hugo aloitti puhumaan liikaa, jotain Jonahin ja Levin suhteesta siinä kommentoi. Jonah kuulemma oli mukavan oloinenkin. Niinhän se oli, mutta ei parisuhdemielessä. Jonkin epämääräisen muminavastauksen Levi siis osasi vain antaa, vaikka normaali, parisuhteessa oleva ihminen varmaan kehuisi kumppaniaan. Tai edes vittu vastaisi sanoin.

Jonahin paikalle saavuttua Levi saikin sitten olla hiljaa. Se yritti parhaansa mukaan sulkea korvansa niiden kahden kovaäänisen jätkän huutaessa kilpaa ideoita ja mielipiteitä. Pariin otteeseen Levi kyllä väkisinkin havahtui todellisuuteen, kun Hugo nojasi lähemmäs. Silloin Levi vain siirtyi kauemmas vaikeana ja jatkoi syömistä. Ja ensimmäisenä se niistä söikin – kaksi muuta jätkää keskittyivät enemmän keskusteluun. Levi oli kerennyt kaivaa puhelimensa esiin selatakseen Facebookin news feediä, kun Hugo sitten ilmoitti menevänsä vessaan. Levi katsoi hetken sen perään, ennen kuin Jonah oli taas kurottelemassa Levin kättä, joka sillä hetkellä piti kiinni kännykästä. ”He’s a nice guy”, Jonah kertoi, ”have you been hanging out a lot? It sounds like it.” Levi naurahti vaikeasti. ”No. Once, like I already told you. He’s just too, too familiar, with people”, Levi vastasi päätään pudistaen. ”It’s not a bad thing, now, is it?” Jonah hymyili ja lopulta sai napattua kiinni Levin ranteesta. ”I, uh, I’m gonna go visit the men’s room, too”, Levi hymyili ja nousi nopeasti ylös sujauttaen puhelimen takaisin housujensa taskuun.

Mutta ai niin – siellä vessassa oli Hugo. Fuck. Se tuli harvinaisen selväksi, kun Hugo oli juuri pisoaarin edessä. Ja siis pikku-Hugon kera. Ei Levi edes tiennyt, miksi, mutta se meni rikkomaan miestenhuoneen etikettiä antaessaan katseensa luisua alaspäin. Ja sen Hugo huomasi saman tien. Did you just look at my dick oli kysymys, joka sai Levin sydämen hyppäämään kurkkuun. Sisällä oli jotain pientä paniikkia, mutta Levi sai pahimman pidettyä sisällään. Tai niin se ainakin oletti – ei se tiennyt, miten paljon Hugo pystyi sitä lukemaan. ”What?” Se naurahti hermostuneesti. ”No, I didn’t”, se vielä jatkoi suurin piirtein samaan hengenvetoon. Hugo ei vaikuttanut uskovan. Se itse asiassa selvästi nautti siitä, että sai kuittailla Levin kustannuksella. Ihan samoja piirteitä sillä siis oli kämppiksensä Henryn kanssa. ”Fuck you”, se siis pudisteli päätään, kuitenkin lievästi huvittuneena. Vaikka Hugon edessä oli kiusallista kaivaa koisoa esiin, avasi kuitenkin Levi nappinsa ja vetoketjunsa. Sitten siirsi boksereitaankin ihan sen verran, että pystyisi suorittamaan tarpeensa Hugoon päin vilkaisematta. Ei se nimittäin halunnut tietää mitä Hugo teki.

Tarpeiden toimittamisen jälkeen Levi asetteli vaatteet takaisin päälleen pikavauhtia ja meni pesemään käsiään. Hugokin oli sinne kerennyt, ja Levi tuli siihen sen viereisen vesihanan luo. Se vilkaisia Hugon profiilia, jäi ehkä hetkeksi tuijottamaankin. Damn he was hot. Huuletkin siinä tuijottamisessa raottuivat auki, ja kun Hugo käänsi katseensa Leviin, Levi käänsi sen pois. ”When, uh”, Levi pudisti päätään saadakseen ajatuksensa takaisin raiteille, ”when will you have this party? I need to know when to stay away.”