Once you cross that line there's no going back

nepa●

johtokunta | 159 peliviestiä

Feb 9, 2019 19:56:28 GMT 2 Viimeisin muokkaus: Feb 9, 2019 19:57:16 GMT 2 | nepa

Kirjoittanut nepa Feb 9, 2019 19:56:28 GMT 2

FRIDAY 4TH OF AUGUST, 2017

STARRING EDDIE AND BEA

TAKES PLACE IN KUŞADASI, TURKEY

EDDIE'S OOTD | jenni [HASH]beddie kusitaseessa osa 3

Pickettien allastalossa oli ollut hiljaista nyt parin viikon ajan. Kun Eddien ja Bean hyvin alkanut muhinointi oli loppunut huonosti, oli kiusallinen tunnelma vallannut koko allastalon eikä kaksikko juurikaan kommunikoinut keskenään. Ei sellaiseen edes ollut mahdollisuutta – aina jompikumpi oli poissa. Eddiekin oli jatkanut harvinaisen aktiivista Kuşadasin tutkimista yksin tai sitten jossain muussa kuin Bean seurassa. Se kyllä toisaalta harmitti. Eddie nimittäin koki tehneensä ihan suoranaisen virheen, kun oli mennyt sillä tavoin tekemään aloitteen. Sen olisi pitänyt antaa se mahdollisuus Bealle. Selvästikään Bea ei halunnut samaa asiaa, eli kaikki se kiusaantuneisuus ja muu olisi ollut vältettävissä, jos Eddie had kept it cool. Nuorukaiselle oli kuitenkin vaikeaa estää ideoita, jotka tulivat päähän, ja siellä aurinkotuolissakin se impulsiivinen ja spontaani luonne oli tullut esiin. Mitäköhän Bea siitä kaikesta mahtoi oikein ajatella? Sitä Eddie usein mietti, kun se makasi sohvalla selällään, ja Bea nukkui sängyssä. Ne olivat ihan samassa tilassakin, mutta silti niin kovin kaukana toisistaan. Ainakin henkisellä tasolla.

Jossain vaiheessa Eddie oli jopa miettinyt, että josko olisi hakenut asuinpaikkaa muualta. Sinne pariskunnan luokse nuorukainen olisi ainakin saanut palata. Ajatus oltiin toki lausuttu ääneen Mervelle, mutta syytä mielen vaihtumiseen ei oltu kerrottu. Merve-raukka oli ihan kauhuissaan pelkästä ajatuksesta, ja se toivoi Eddien harkitsevan asiaa uudestaan. Ja niin Eddie teki – oikeastaan siinä samassa hetkessä kertoi, että jäisi kuitenkin. Siellä villalla Eddietä ei kyllä paljoa silti nähnyt. Eräänä iltana Merve tulikin keskustelemaan Eddielle uudestaan ja jaksoi muistuttaa, että kai Eddie tuli omiin syntymäpäiväjuhliinsa. Hetken aikaa ponnaripää oli yhtä kysymysmerkkiä, koska ei se edes muistanut, että Merve oli sitä silloin aikoinaan ehdottanut. Tai painostanut siihen, mistä näkövinkkelistä asiaa sitten ikinä katsoikaan. Joka tapauksessa Eddie oli kertonut tulevansa; ei se todellakaan viitsinyt kieltäytyä, kun Merve oli sille jotain ihan oikeita juhlia järjestämässä. Tietenkin mieltä varjosti edelleen tulehtuneet välit Beaan, mutta ehkä tyttö ei edes olisi tulossa. Tuskin se tahtoi juhlia Eddietä.

Itse syntymäpäivänä Eddie sitten herätettiin lauluin ja kakuin. Mukana oli ollut jopa Bea, jota myös halattiin, mutta sitä selvästi varovaisemmin kuin muita. Päivällä Eddiestä tuntui, että se oli kuin mikäkin VIP-vieras, kun sille sysättiin ties mitä herkkuja. Kuntosalille pääseminen huomenna kutitteli jo valmiiksi ajatuksena takaraivossa, mutta sinä päivänä Eddie kyllä aikoi syödä ja juoda niin paljon kuin tahtoi. Iltapäivällä niitä juhlia alettiin sitten valmistella. Nuorukainen meinasi melkein seota innostuksesta, kun ensin taloon tuotiin kunnon musiikintoistolaitteet, ja jälkeenpäin paikan päälle tuli vielä ihan oikea livebändikin. You shouldn’t have ja thank you so much olivat lauseita, joita tuli lausuttua suurin piirtein kaikille paikalla oleville, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin Mervelle ja Bealle – ne kuulemma olivat suunnitelleet juhlia kaikista eniten. Hieman yllättynyt Eddie oli siitä Bean osallistumisesta, mutta kai Merve oli sen pakottanut mukaan.

Alkuillasta livebändi soitti ja porukkaa oli paikalla varmaan joka ikäluokasta. Bea oli tuonut mukanaan jotain ystäviäänkin, joiden kanssa Eddie jutteli menemään vaivattomasti. Se oli kyllä ihan kaikkien kanssa kuin kala vedessä – se osasi ottaa jokaisen vieraan huomioon, ja pitää huolta siitä, että kukaan ei tuntenut oloaan ulkopuoliseksi. Livebändin soittamisen jälkeen ihmisiä alkoi liueta kotia kohti, koska selvästi nuoremmille suunnattu jytä alkoi soida villalla. Jopa Gürkan ja Joseph lähtivät maanpakoon, kun oli tarkoitus alkaa bilettää kunnolla. Merve kyllä jäi – se itse asiassa oli varmaan eniten humalassa siitä porukasta. Paljon Eddie vietti aikaa juuri Merven kanssa, mutta hetki sitten ponnaripää oli päässyt siitä eroon ja päätti mennä hieman sivummalla olevan Bean ja sen ystävän Mirayn luo. Alkoholi nimittäin toi tarvittavaa rohkeutta mennä juttelemaan Bean kanssa. Ehkä Eddie pääsisi jopa puhumaan vielä siitä suudelmasta niiden välillä? Mirayn läsnä ollessa ei kuitenkaan siitä aiottu puhua. ”Hey”, Eddie istui tuolille, joka oli niitä vastapäätä, ”why aren’t you there with everyone else?”

jenni●

johtokunta | 30 peliviestiä

Once you cross that line there's no going back

Feb 12, 2019 21:28:45 GMT 2

Kirjoittanut jenni Feb 12, 2019 21:28:45 GMT 2

BEA'S OOTD

Oli kulunut pari viikkoa siitä, kun sen erään illanvieton päätteeksi Bea ja Eddie olivat päätyneet muhinoimaan Pickettien Turkin-villan takapihalla. Tai ainakin se heidän touhunsa oli ollut hyvää vauhtia etenemässä muhinoinniksi, ellei Bea olisi melko pian sen alettua lyönyt jarrut pohjaan. Se oli sättinyt itseään mielessään koko loppuillan, tai oikeastaan yön, eikä ollut nukkunutkaan kunnolla. Mielessä pyöri vain tapahtunut Eddien kanssa, ne pari viimeistä päivää Eddien kanssa, omat tuntemukset Eddietä kohtaan, vittu Eddie kokonaisuudessaan sekä tietysti Thomas. Seitsemäntuhannen kilometrin päässä oleva Thomas. Bea tunsi itsensä hirviöksi. Mikään maailmassa ei oikeuttanut sen tunteita Eddietä kohtaan. Ei, kun kuvioissa oli myös Thomas. Asiaa ei ollut parantanut yhtään se, ettei Bea sinä yönä ollut saanut poikaystäväänsä yhteyttä. Se oli ollut paikalla erinäisissä viestisovelluksissa vain tunteja aikaisemmin, mutta kai se oli sillä välin ehtinyt siirtyä johonkin peliin tai johonkin eikä vain päässyt vastaamaan. Toisaalta se tuntui helpotukselta. Ettei vain voisi yrittää puhdistaa omatuntoaan aktiivisella viestittelyllä. Mutta toisaalta taas Bea tuijotti itse lähettämiään, lukemattomia viestejään, kävi useita kertoja kirjoitusrivillä, mutta pyyhki ne aina pois. Pari tunnustustakin tapahtuneesta se ehti kirjoittaa, mutta tajusi onneksi pyyhkiä ne pois.

Niiden parin viikon aikana Bea ei juuri viettänyt aikaa Eddien kanssa. Yhä ne jakoivat saman allastalon, mutta sen ulkopuolella niitä ei juuri nähty yhdessä muuta kuin talon yhteisissä tiloissa. Äiti tai muut Bean perheenjäsenet eivät varmaan nekään juuri tajunneet muutosta entiseen. Siirtääkseen ajatuksiaan pois Eddiestä, Bea oli onnekseen saanut seurakseen englantilaiset ystävänsä. Jess ja María olivat saapuneet Turkkiin. Myös parin talon päässä asuvasta Miraystä Bea oli saanut seuraa viime päivien ajaksi. Oikeastaan Miray oli jo päivän kaksi ennen Eddien mukaan tulemista kuvioihin laittanut Bealle viestiä, joten osaksi kai brunette koki pientä häpeää siitä, että oli Eddie-huumassaan vallan unohtanut naapurinsa yhteydenoton. Thomasiinkin Bea oli saanut heti välikohtausta seuraavana päivänä yhteyden, minkä jälkeen Bea oli sortunut juuri siihen, mitä eniten pelkäsikin - aiempaa tiiviiseen yhteydenpitoon omaa omatuntoaan puhdistaakseen. Thomas oli juuri niin ihana kuin aina ennenkin, eikä sillä tosiaankaan näyttänyt olevan aavistustakaan, mitä Bealle oli ehtinyt tapahtua Turkissa. Vaikka miksi olisikaan ollut? Ei Beakaan ollut suunnitellut, ettei se kohtaisi Turkin-matkallaan jonkun Eddien kaltaisen ja menisi suutelemaan sitä.

Kuun vaihduttua elokuuksi, Bea alkoi jo miettiä lähestyvää paluuta takaisin Yhdysvaltoihin. Sitä odotti muun muassa aivan uudet kuviot hoitotyön opintojen parissa Vanderbiltin yliopistossa. Niitäkin enemmän se kyllä odotti ensisijaisesti näkevänsä jälleen Thomasin. Vielä oli kuitenkin Turkkia ja Kuşadasia jäljellä, ja niin oli myös juhlittavaa: kuun ensimmäisenä äiti alkoi nimittäin vaahdota Eddien syntymäpäivistä. Se oli kuulemma laittanut sen ihan kalenteriinsa jo silloin, kun he ensimmäisen kerran olivat Eddien tavanneet. Bean oli ollut pakko edes yrittää toppuutella äitiään: ei se voinut tosissaan olla järjestämässä toiselle mitään kovin suurta, mutta vastalauseet tuntuivat turhalta. Järjestelyistä luistaminenkaan ei tullut näemmä kyseeseen. Bean rooliksi lankesi jonkinlaisena juhla-assistenttina toimiminen. Silloin juhlapäivänä Bean mielestä aamun lahjat ja onnittelulahjat olisivat olleet ihan riittäviä, mutta se tiesi, että moisen toivominen oli turhaa. Lisää oli tulossa eli päivä sen kuin paranisi. Se onnitteluhalaus aamulla oli muuten tuntunut melkoisen vaivaannuttavalta, vaikka jokin siinä sai Bean kaipaamaan Eddien seuraa. Seuraa, josta se ei ollut saanut (tai halunnut) nauttia pariin viikkoon.

Livebändi, musiikkivehkeet, DJ - ne bileet olivat ehkä jokseenkin yliampuvat, vaikka toki Bean omatkin 21-vuotisjuhlat Nashvillessä olivat ansainneet hulppean juhlatilan Nashvillen keskustasta monikymmenpäisen vierasjoukon kera. Eddielle järjestetyissä juhlissa ei ollut ihan niin paljon väkeä, mutta oli Beankin onnistunut kutsua paikallisia kavereitaan mukaan. Livebändin setin jälkeen meno oli muuttunut aavistuksen klubimaiseksi, joka oli karkoittanut aikuisempaa väkeä jo koteihinsa. Bea oli vetäytynyt Mirayn seuraan vähän sivummalle, kun tyttö oli kutsunut sen kanssaan juoruamaan ties mistä. Tai no, lähinnä eräästäkin Emre-nimisestä ikäisestään miehestä, johon toinen oli hiljattain tutustunut Ne olivat juuri syventyneet selaamaan Mirayn puhelimesta sen kyseisen Emren Facebook-kuvia, kun joku oli saapunut sinne niiden luokse. Eddie. Bea siemaisi boolia puoliksi täynnä olevasta lasistaan (kenties neljäs lasillinen sinä iltana), kunnes se sen myötä nosti katseensa Eddieen. "Miray wanted to tell me something", Bea vastasi hymyillen ja vilkaisi sitten vierssä istuvaa ystäväänsä, joka laittoi puhelinta pois käsistään. Bruneten katse lukkiutui pariksi sekunnin sadasosaksi liikaa Eddieen, kunnes Bea pakotti ajatuksensa kasaan. "Everything's fine? Have you enjoyed your birthday party? I wish 'cause I've done the best I can because of these party." Oli monen asian summa, että Bea pystyi niinkin kepeällä mielellä puhumaan Eddielle. Esimerkiksi Mirayn läsnäolo sekä mukavan vauhdikas humalatila edesauttoivat reipasta small-talkia huomattavasti.

"Have you two even met before?" Bea tajusi kysyä ja innostui sitten esittelemään Eddien ja Mirayn toisilleen. "Eddie, Miray - Miray, Eddie. Miray and I have been neighbours here for... ages, I guess." Bea hörppäsi jälleen lasistaan. Hikkasikin pienesti hetken päästä. "Hey, Eddie. As a man, what do you think about this", brunette keksi kysyä, kun oli hetken aikaa katsellut Miraytä mietteliäänä, "if a man, well, if you had seen a girl for a while, would you ask her a date? Like a date-date. A real date. Oh, no. Forget that. I mean what would you think if that girl asked you out?" Bea selitti, mutta sekoili aika paljon sanoissaan ja sai lähinnä Mirayltakin murhaavia katseita. Kun Eddie kuitenkin lopulta vastasi jotain siihen malliin, että tuskin pahastuisi asiasta, Bean kasvoille levisi voitonriemuinen ilme, kun se katsoi jälleen Mirayta. "Told you so! You should totally ask him out. If a guy didn't realize to do it, you should do it", Bea nakkeli tietäväisenä ilmoille ja sai osakseen lähinnä henkisiä keskisormia Mirayn katseesta, kunnes tämä ilmoitti menevänsä vessaan ja hakemaan lisää juotavaa sen jälkeen. Bea oli jo valmistautumassa karkaamaan itsekin, kunnes se tajusi Eddien jo parkkeeranneen takamuksensa siihen vastapäiselle tuolille. Päällä olevan mustan mekon pitsistä helmaa oiottiin hieman, kunnes Bea vei lasin huulilleen ja imi boolia sisuksiinsa taas hieman. "She has always been like that. Always need a little kick in the butt", Bea puolustautui ja heilautti kevyesti tummia hiuksiaan olkansa yli, kohdisti sitten hetkeksi katseensa Eddieen, vaikka se vähän haparoiva ja hakeva jo olikin. Päässä nimittäin humisi jo mukavasti alkoholin vaikutuksesta.

nepa●

johtokunta | 159 peliviestiä

Once you cross that line there's no going back

Feb 14, 2019 15:51:36 GMT 2

Kirjoittanut nepa Feb 14, 2019 15:51:36 GMT 2

Hyvävaraisen perheen kakarana Eddie oli kyllä tottunut siihen, että syntymäpäiväbileetkin olivat ihan viimeisen päälle järjestettyjä ja suunniteltuja. Kuitenkin se, että joku periaatteessa tuntematon ihminen oli nähnyt niin paljon vaivaa, tuntui sata kertaa paremmalta. Sen illan aikana Eddie olikin kiitellyt sitä koko hiton juhlakansaa vuolaasti, ollut ihan aidosti tohkeissaan siitä, että miten ihania ihmisiä sitä saattoikaan tavata matkustaessa. Ei Eddie nimittäin olisi edes villeimmissä unelmissaan kuvitellut törmäävänsä sellaisiin persooniin kuin oli törmännyt. Kaikki tavatut ihmiset olivat strong individuals ja Eddie arvosti niistä jokaista. Siellä Turkissakin Eddie oli tutustunut ties minkälaisiin persooniin, ja varsinkin Pickettejä tultaisin muistelemaan lämmöllä ja ihan varmasti tapaamaan myös Nashvillessä. Eritoten niistä Picketteistä kaksi olivat jääneet mieleen; Merve ja Bea. Merve ihan vain sen vuoksi, että se oli nuorekas äitihahmo, ja Bea, no, Beaa ei todellakaan pidetty äitihahmona. Itse asiassa se oli kiinnittänyt Eddien huomion kaikista eniten luonteellaan ja totta kai myös sillä kropallaan; ei Eddie ollut sokea. Sen bruneten seuraan Eddie hakeutui ihan tietoisesti, ja niin tehtiin silläkin kertaa. Yhtäkkiä se nimittäin vain istuskeli Bean ja sen ystävän seurassa. ”Girly things, I suppose?” Eddie naurahti ja vilkuili molempia. Sen silmää miellyttävämmän Bean puoleen katse kuitenkin lukkiutui aina pidemmksi aikaa. ”I knew you were involved!” Eddie ilahtui. ”I mean, Merve knows what us youth like, too, but you have to be one to throw together something like this, you know?” Se selitti edelleen innoissaan. ”Thank you. Truly. This has been amazing. You can be very, very proud of yourself.”

Kovin innoissaan Bea oli esittelemässä Eddietä ja Miraytä keskenään. Se sai Eddien naurahtamaan, koska ne olivat esittäytyneet heti silloin, kun Eddie oli ensimmäisen kerran Miraytä vilkaissut. Eddie oli sellainen, että se suurin piirtein ensimmäisenä laukkasi uusien ihmisten luo. Mitään Bealle ei tästä kuitenkaan kerrottu, vaan kaksikko tyytyi luomaan toisiinsa huvittuneita katseita ja sitten kättelemään nice to meet you lauseiden kera. Vielä kerran sitä pudistettiin huvittuneena päätä, ennen kuin mielenkiinto siirrettiin Beaan. Sillä oli ilmeisesti jotain kysyttävää. Se selitys kuunneltiin tarkkaan, välillä kyllä naureskellen, koska brunette ei oikein pysynyt asiassa. ”I’d be honored”, Eddie kertoi suoraan, ”doing something like that means you’re brave. I’m sure he would appreciate it.” Se kertoi suoraan Miraylle. Bea ilahtui siitä vastauksesta ja Eddie nosti kämmenen sen sivulle vielä merkiksi, että Bea oli ollut oikeassa. ”What she said”, Eddie naurahti. Ihan aidosti nuorukainen oli sitä mieltä, että Mirayn kannattaisi vain tarttua härkää sarvista ja pyytää se jätkä ulos. Vaikka vastakaikua ei tulisi, niin kerran se vain kirpaisisi. Ihan niin kuin Eddietä kirpaisi silloin, kun Bea oli sen torjunut. ”We all do sometimes, don’t we?” Eddie vastasi kysymyksellä ja naurahti. Se ei oikein tiennyt, että missä olisi pitänyt käsiään, kun juotavaakaan ei ollut kädessä. Se siis vain nojasi kyynärpäillään polviaan vasten ja kädet pidettiin rennosti edessä.

Hetkeen kumpikaan ei puhunut mitään. Ei se tunnelma välttämättä kiusallinen ollut, mutta kai normaalisti oli vaikea puhua kaiken tapahtuneen jälkeen. Ja hitto, kun siitäkin pitäisi puhua. Itse asiassa sillä hetkellä Eddie päätti noudattaa omaa neuvoaan ja olla rohkea. Ei sellainen asia voinut jäädä Bean ja Eddien välejä hiertämään ikuisesti. ”Hey, so”, Eddie aloitti, ”about that kiss..” Beaa tutkailtiin varovasti kulmien alta. Bruneten elekieltä se yritti kovasti lukea, ja siinä kyllä näkyi vaivaantunutta aiheesta. Se nyt oli kuitenkin ihan se ja sama – Eddiehän sanoisi asiansa ja sillä selvä. ”I’m sorry if I went too #metoo on you”, se yritti pukea ajatuksiaan sanoiksi, ”I just really thought there was something between us two.” Se hymyili mahdollisimman pahoittelevasti. ”Won’t happen again. I swear. And I really am sorry. You’re, like, one of the coolest persons I’ve ever met, and I don’t want this to come between our friendship.” Ystävyyden – vittu mikä vitsi. Sen bruneten kanssa henkinen raja ystävyyden ja ihastuksen välillä oli ylitetty jo aikoja sitten. Eddie kyllä edelleen ihmetteli, että miten siihen edes oli päädytty. Se nimittäin oli tyyppi, joka ei edes ihastunut helposti, mutta Beaan se oli kiintynyt nopeasti eikä edes ollut jarrutellut, mikä sitten olikin paljastunut virheeksi.

Bea ei enää kauaa viihtynyt siinä Eddien seurassa. Itse asiassa ponnaripää oli varma, että nyt se brunette pakeni. ”God damn”, se lausui ääneen ja nousi itsekin siltä tuolilta. Se seurasi hetken Bean jalanjäljissä, mutta meni sitten keittiöön, josta otti käteen ensimmäisen käteen osuvan pullon ja joi siitä. Jotain viinaa se oli – maku oli sen verran vahva. Sillä ei onneksi ollut mitään väliä. Kyseisen viinapullon kanssa Eddie uiskenteli vieraiden kanssa kuin kala vedessä, mutta sitten huomio kiinnittyi eritoten yhteen vieraaseen, joka oli noussut pöydälle ja pyysi kaikkien huomiota. Se kertoi humalaisena, kuinka niillä oli jahti, ja kuinka ne voisivat mennä pienelle yöajelulle. Eddien silmät kirkastuivat kuin lapsella karkkikaupassa ja innostuneena se vilkaisi vieressä seisovaa, vaaleatukkaista tyttöä, joka sekin oli yksi niistä Bean ystävistä. ”I’m in!” Eddie kertoi heti ensimmäisenä mielipiteensä ja muutama muukin yhtyi siihen. ”What about the rest?” Nuorukainen kyllä huolehti heti niistäkin, jotka eivät tahtoneet lähteä mukaan.