johtokunta
| 164 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Nov 25, 2018 22:05:59 GMT 2
Viimeisin muokkaus: Nov 25, 2018 22:08:31 GMT 2 | nepa
Kirjoittanut nepa Nov 25, 2018 22:05:59 GMT 2
FRIDAY 7TH OF SEPTEMBER 2018STARRING AARON & GRACE TAKES PLACE @ SKULL'S RAINBOW ROOM THEIR OOTD / aika [HASH]roisi psykke vai mitä yolis Aaronilla oli toisinaan huonona tapana märehtiä menneitä ja tehtyjä valintoja. Ei siis ollut mikään ihme, että muutaman päivän ajan miehen päässä oli pyörinyt Grace. Gracea Aaron ei siis pitänyt missään nimessä virheenä tai huonona valintana. Ei, vaan Aaron muisteli kauhistuneena sitä, kuinka Grace oli reagoinut totuuteen Aaronin vaimosta. Kyllä se nimittäin oli ollut ihan pakko kertoa – Grace ansaitsi tietää totuuden. Ja oli reagoinut siihen huonosti. Oikeutetusti, tosin. Ei varmastikaan ollut helppoa kuulla, että mies, josta oli kiinnostunut, olikin naimisissa. Vai oliko sittenkin? Oli ehkä ihan hyvä, että Grace oli reagoinut niin negatiivisesti eikä ollut halunnut kuulla mitään selityksiä. Se nimittäin tarkoitti sitä, että Aaronin ja Gracen ei enää tarvitsisi harmitella sitä, että ne eivät saisi tutustua paremmin toisiinsa. Näin oli siis loppujen lopuksi parempi. Aaron ei kuitenkaan saanut Gracea mielestään. Se oli vaikeaa, koska sillä viikolla Aaron oli melkein joka päivä opettanut sosiologiaa Gracelle ja muille opiskelijoille. Professorin roolissa Aaronin oli kuitenkin helpompi käsitellä kaikkia niitä sekavia tunteita, joita Grace aiheutti. Koska niitä oli kaikenlaisia. Valitettavasti yksikään niistä ei ollut negatiivinen: sellainen olisi ihan varmasti helpottanut sitä Aaronin olotilaa. Siitä tuntui, että se oli menettänyt elämästään jotain tärkeää, että Grace oli the one who got away, vaikka siinä ei ollut mitään järkeä. Ei siinä ollut mitään järkeä. Loppujen lopuksi kaksikko ei edes tuntenut toisiaan. Varmaan se niiden viehätys toisiaan kohtaan perustui vain ulkonäölle, tai siis niin Aaron yritti itselleen uskotella. Siinä nimittäin oli ihan varmasti jotain muutakin. Aaron nimittäin näki hyvännäköisiä naisia harva se päivä, mutta ei ketään kohtaan kokenut samanlaisia tunteita kuin Gracea. Luojan kiitos tuli perjantai ja Aaron saisi edes viikonlopun olla erossa Gracesta. Itse asiassa Aaron oli saanut jopa menoa sen viikonlopun sosiaaliseen kalenteriin, kun uskonnollisista piireistä tuttu, vanha ystävä Abe oli ottanut yhteyttä torstaina ja kysynyt, että tulisiko Aaron sen ja parin muun kanssa istumaan iltaa johonkin kuppilaan. Jotain kevyttä jutustelua parin oluen ääressä oli ilmeisesti tiedossa. Perjantai-iltana Aaron lähti lopulta ajelemaan Skull’s Rainbow Roomia kohti omalla autollaan, koska ei todellakaan aikonut juoda. Ei kyllä sillä, että ne kaverit pakottaisivat – ne eivät todellakaan olleet sellaisia. Sitä paitsi, sen illan tarkoituksena oli terästää muistoja tutussa baarissa tuttujen ihmisten ympäröimänä. Ei vetää kännejä, koska eivät ne olleet tehneet sitä muutenkaan. Skull's Rainbow Roomissa Aaron sai kuulla jännittäviä tarinoita. Abe esimerkiksi kertoi, että oli vastikään uskonnollisuudesta huolimattaan eronnut vaimostaan. Aaron ei edes syyttänyt Abea, kun se kertoi, miten huonosti sillä oli vaimonsa kanssa mennyt. Ja sitten Abe jo kysyikin, että miten Aaronilla meni Delilahin kanssa. ”We’re great”, Aaron kiirehti valehtelemaan hymy huulillaan. ”She had to stay in Chicago.. She has to work, you know?” Aaron selitti. Puheenaihe muuttui nopeasti toiseen Aaronin välttelevän olemuksen vuoksi, mutta se ei Aaronin oloa helpottanut. ”Excuse me”, Aaron pahoitteli ja esitti menevänsä vessaan. Se käveli sinne päin, mutta ei kuitenkaan mennyt sisälle asti vaan jäi nojailemaan seinää vasten. Se vilkuili ympärilleen hetken aikaa, sitten jo näkikin tutut kasvot muiden joukossa. Grace. Oliko se nainen radalla joka ikinen päivä? Aaron ei todellakaan aikonut jäädä siihen Gracen luo, eli Aaron otti muutaman pikaisen askeleen takaisin kavereidensa luo. Ne toimivat sillä hetkellä suojamuurina. ”That was fast”, Abe naurahti. Aaron naurahti takaisin hermostuneena. ”Yeah”, se vastasi ja vilkuili taas ympärilleen. Grace oli kadonnut näkökentästä.
|
|
johtokunta
| 71 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Nov 25, 2018 23:16:30 GMT 2
Kirjoittanut yolis Nov 25, 2018 23:16:30 GMT 2
Oli ihan perseestä, että juuri niin piti käydä Gracelle. Tottahan toki se oli mennyt viettämään iltaa miehen kanssa, joka seuraavana päivänä oli paljastunut paitsi sen omaksi professoriksi, myös avioituneeksi. Kaksi red flagiä, joita Grace tietoisesti halusi vältellä. Sillä ei ollut aikomuksenaankaan ruveta pelaamaan mitään uhkapeliä opiskelupaikkansa suhteen, saatika, että se haluaisi sotkeutua johonkin aviodraamaan. Ei, Aaron saisi ihan rauhassa pitää tunkkinsa.
Toki se olisi kaikki ollut paljon helpompaa, mikäli Gracen ei tarvitsisi nähdä Aaronia lähes päivittäisellä tasolla. Siitä johtui se Gracen mood, johon Mollykin oli kiinnittänyt huomionsa. Ja Grace oli sitten kertonut, mitä oli käynyt. Molly oli toki heittänyt sinne väliin vähän erilaista näkökantaa – kuten sen, että brunette oli ollut jotenkin muka äkkipikainen tuomitsevuutensa kanssa. Mokoma lortto, kun halusi varmaan olla eri mieltä vain eri mieltä olemisen ilosta. Oli miten oli, Molly ja Grace olivat päättäneet lähteä sinä iltana radalle nollatakseen vähän kuluneen viikon kiukutuksia. Ja Gracehan todella nollasi. Skull’s Raindow Roomissa oli tullut vedettyä juomia vähän rankemmalla kädellä, vain ja ainoastaan tarkoituksenaan unohtaa kaikki kuluneen viikon aikana tapahtunut. Alkoholi ei ehkä ollut se kaikista tervein tapa käsitellä niitä asioita ja ajatuksia, mutta Grace couldn’t give a damn sillä hetkellä. Ainut asia, mikä kiinnosti, oli niistä ajatuksista eroon pääseminen.
Pari kertaa Gracesta tuntui siltä, kuin se olisi nähnyt Aaronin siinä baarissa. Brunette toivoi todella olleensa väärässä, todella toivoi. Ei sekään toive kuitenkaan tainnut toteutua, sillä jossain vaiheessa iltaa Grace huomasi seisovansa kasvotusten kyseisen kikkarapään kanssa. Aaron näytti vähän peuralta ajovaloissa, kun humalainen nainen siristi silmiään ja osoitti etusormellaan miestä enemmän tai vähemmän vakuuttavasti. ”You”, se aloitti. ”You suck, you know? You suck real bad.” Ihan huomaamattaan se äänentaso lähti karkaamaan lapasesta. ”You used me. One moment you’re all, like, you’re soooooo beautiful and fascinating and I wanna know you, and then, the next, you’re like I have a wife” – ”I thought you were cool. Cool! But instead, you’re just one pig amongst the others.”
Grace ei lainkaan rekisteröinyt sitä, miten paljon sellaisten asioiden huuteleminen yleisellä paikalla herätti huomiota. Varsinkin keskellä vilkkaan baarin lattiaa. Aaronin ohjatessa naista sivumpaan se kompuroi kömpelönä ja yritti rimpuilla itseään irti. Ne yritykset olivat varsin vakuuttavia, mutta loppupeleissä täysin turhia. Opiskelija pysyi hädin tuskin jaloillaan, joten se irti rimpuileminen ei toiminut ihan toivotulla tavalla. ”Lemme go! Now! I can walk for myself, thank you very much!” Grace paasasi menemään samalla, kun Aaron yritti selvästi saada naista rauhoiteltua. ”Are you shushing me? Don’t you dare try and shush me!” Kun parivaljakko lopulta oli sivummalla ja Aaron pyysi vielä naista kuuntelemaan, Grace heilautti käsiään dramaattisena. ”You hurt me, Aaron!” Grace parahti. ”You hurt me, okay! You… you made me believe there could be something between us. But there can never be anything between us.”
|
|
johtokunta
| 164 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Nov 26, 2018 0:07:17 GMT 2
Kirjoittanut nepa Nov 26, 2018 0:07:17 GMT 2
Aaron ei voinut ymmärtää, että miten Grace sattui olemaan juuri siinä samassa baarissa. Totta kai opiskelijat juopottelivat suurin piirtein joka viikonloppu, sen Aaron tajusi, mutta että juuri siellä.. Se tuntui oudolta. Tosin miksi ajat olisivat muuttuneet? Silloin kun Aaron oli nuori, Skull’s Rainbow Room oli suosittu opiskelijoiden keskuudessa. Saattoi se olla sitä siis nykyäänkin. Enemmänkin Aaron siis taisi ihmetellä Graceä – sitä, että Aaron ei ollut saanut siitä niin, no, railakasta kuvaa. Se vaikutti erilaiselta kuin opiskelija, joka ryyppäsi joka viikonloppu. Maybe he had misjudged her. Vaikka Aaron kuinka opiskeli psykologiaa ja osasi lukea ihmisten eleitä ja kaikkea, ei se ollut mikään ajatustenlukija. Kaikki olivat erehtyväisiä. Myös Aaron.
Jos Aaronia ahdisti Grace, niin sillä hetkellä sitä ahdisti myös se pöytäseurue. Ne tutut miehet nimittäin olivat eksyneet muutaman oluen jälkeen harvinaisen syvälliseen keskusteluun parisuhteista ja rakkaudesta, eikä Aaronilla ollut siihen mitään kommentoitavaa. Ei se nimittäin tiennyt, oliko enää edes rakastunut vaimoonsa. Niin professori tietenkin tahtoi uskoa, mutta sitä rakastumisen tunnetta se ei kyllä ollut kokenut hetkeen. ”I’ll get more water”, se päätti ilmoittaa pöytäseurueelle. Ihan varmasti ne ihmettelivät Aaronin käytöstä. Se oli hiljainen, välttelevä ja kaiken lisäksi ahdistunutkin. Joku niistä vitsaili, että Aaronin pitäisi ottaa veden sijaan olut, mikä sai Aaronin vain naurahtamaan. Ei se muutakaan osannut kommentoida. Ei sillä hetkellä pyörinyt päässä mitään nasevia kommentteja, kun aivot tuntuivat jo muutenkin käyvän ylikierroksilla. Ehkä Aaronin olisi parempi vain lähteä kotiin?
Kun Aaron oli matkalla baaritiskille, yksi sen peloista kävi toteen. Se törmäsi Graceen. Siis melkein sananmukaisesti. Gracen jäätävän katseen kohdatessaan Aaron ei voinut kuin olla hiljaa. Se tiesi, että niin oli parempi. Se jopa kuvitteli pääsevänsä pälkähästä sillä hiljaisuudella, mutta ihan turhaan. Pian Grace gave Aaron a piece of his mind ja Aaron ei voinut kuin kuunnella. Hieman se yritti nostaa käsiään ilmaan saadakseen Gracen hiljenemään, koska se herätti huomiota. ”Grace.. Calm down, okay?” Aaron yritti aloittaa puheella, mutta se ei auttanut. Niinpä Aaron tarttui Gracea olkapäistä ja siirsi sitä hieman sivummalle. Grace laittoi tietenkin vastaan. ”Hush, Grace, hush”, se jatkoi rauhoitteluaan, mikä sai Gracen vielä pahemmin raivon partaalle. ”Really”, Aaron aloitti ja vei ensin sormen oman suunsa eteen mutta sitä kautta Gracen oman eteen, ”not so loud, please.” Se tilanne herätti niin paljo huomiota, että joku nuori sälli tuli puolustamaan Gracea. Grace siinä harvinaisen äänekkäästi ja raivokkaasti kyllä kertoi pitävänsä ihan itse huolen itsestään. ”I’m sorry”, Aaron selitti sille jätkälle, joka häipyi hyvin nopeasti paikalta.
Lopulta Aaron sai siirrettyä Gracen sivummalle. ”Please listen to me”, Aaron pyysi, mutta Grace ei ollut kuuntelutuulella. Sen sijaan se avautui tunteistaan, mikä sai Aaronin vilkaisemaan maahan. Aaron ei kuitenkaan voinut antaa nyt niiden kommenttien mennä tunteisiinsa, vaikka sinne ne meinasivat matkata. Gracellä oli nimittäin kaikki oikeus käyttäytyä niin kun käyttäytyi – mies oli idiootti ja tiedosti sen itsekin. ”I’m sorry”, Aaron sai sentään sanottua, ”you don’t even know how sorry I am.” Mies huokaisi syvään. ”I mean everything I said to you that night. I really did, but I was very, very drunk. I couldn’t think straight. My wife and I aren’t in the best place, haven’t been for a long time, and I.. My friend told me to go for it, and I did. And then I met you and thought ‘wow, that woman is amazing.’ I’m sorry.” Aaron vei käsiään puuskaan. ”Yes, there can never be anything between us. But when I’m drunk, I don’t think about such things.”
Grace tuntui rauhoittuneen. Ei se ainakaan huutanut samaan tyyliin kuin äsken. Ja siksi Aaron meni huolestumaan. ”Are you okay?” Se kurtisti kulmiaan. Tarttui jopa kevyesti kiinni Gracen käsivarteen. ”You don’t look so good.”
|
|
johtokunta
| 71 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Nov 26, 2018 9:32:21 GMT 2
Kirjoittanut yolis Nov 26, 2018 9:32:21 GMT 2
Ei se ollut sinällään mitenkään epätyypillistä käytöstä Gracelta latoa suorat sanat ihmisille. Mutta kyllä sitä itseäkin yllätti se, miten vahvasti sillä oli mennyt vati nurin Aaronista. Pitkästä aikaa se oli kokenut olevansa mahdollisesti jopa valmis katsomaan ne pöydälle jaetut kortit, ja sitten sieltä tulikin kunnon pommi. Se otti enemmän tunteisiin kuin Grace olisi halunnut, ja osin senkin ärsytyksen vuoksi Grace siinä nyt naama punaisena raivosi Aaronille humalatilassa, jonka senkin laittoi miehen piikkiin. Ei se tajunnutkaan, millaisen show’n oli pistänyt siitä syystä pystyyn, ja näin ollen Aaronin hyssyttelyt ja rauhoittelut vain ärsyttivät enemmän. ”Hey, I don’t think the lady wants to speak with you”, joku sivullinen poitsu tuli puuttumaan todistettuaan sitä, miten Aaron oli fyysisesti ohjannut Gracea sivummalle ja saanut näin ollen kuulla kunniansa. ”Mind your own god damn business”, Grace tiuskaisi tökerösti sille pojalle, joka nosti kätensä ilmaan. Jotain se jupisi siitä, kuinka kiittämättömiä naiset nykypäivänä olivat, mutta Gracea ei se kiinnostanut. Sitä kiinnosti enemmän kiukutella sille kikkarapäälle.
Grace oli tehokkaasti torpedoinut kaikki Aaronin yritykset sanoa yhtään mitään sinne väliin, mutta lopulta Aaron sai suunsa auki. Hermostuneesti nainen kuljetti kättään avonaisten hiuksiensa läpi ja huojui nyt, kun olivat pysähtyneet paikoilleen. Aaronin selittely sai Gracen kurtistamaan kulmiaan. ”If things are so bad, then why don’t you just get divorced?” Grace kysyi, kuin se olisi joku maailman yksinkertaisin asia. ”It’s not fair to me or your wife or to anyone, really, if you run around making… acquaintances every time you decide to go out for drinks.” – ”Please don’t tell me you have kids”, brunette sanoi lähes tuskastuneesti siihen väliin, eikä edes kiinnittänyt huomiota siihen, miten vaikeaksi Aaron meni sen kysymyksen vuoksi. Kieltävän vastauksen saatuaan nainen sai kuitenkin huokaista helpotuksesta. ”Thank God. That would’ve been just cruel.”
Se jutustelu sai Gracen rauhoittumaan ja se rauhoittuminen puolestaan sai Gracen tuntemaan, miten tolkuttoman humalassa se oli. Se tiesi nauttineensa liikaa ilolientä sille iltaa. ”No, I’m not okay. I’m a mess”, Grace sanoi surkeasti ja kohdisti jokseenkin haasteellisesti katsettaan Aaronin tummiin silmiin. Se sai keskittymisen herpaantumaan siitä pystyssä pysymisestä, ja niin Grace suurin piirtein horjahti Aaronia vasten. ”I’m sorry, I didn’t mean to yell at you like that. I’m such a terrible person. Nothing even happened between us!” – ”I don’t usually get this drunk. I was just really, really bummed. I don’t even know why. I’m not the type that goes crushing over guys or professors or anything, really.”
Tällä kertaa Grace ei pistänyt vastaan sitä, että Aaron lähti kuljettamaan sitä pikkuhiljaa kohti ovea. Itseasiassa Grace tuskin edes tajusi sitä. ”God, you must think I’m such a loser”, brunette mongersi juovuspäissään. ”This is so embarrassing. I never do this, you know that, right?” Aaron vakuutti, että opiskelijalla ei ollut mitään tarvetta pyydellä anteeksi, mikä sai Gracen pysähtymään ja siristämään silmiään Aaronia katsellessaan. ”You’re so nice. Like, seriously. It’s super adorable. I’m sorry I yelled at you. You didn’t deserve that”, Grace kehui ja huomaamattaan nojasi Aaronia kohti. Samalla sen toinen käsi liikkui kohti miehen päälaella istuvaa kikkarapilveä kohti ja hyvin keskittyneesti tunnusteli niitä hiuksia. ”Damn, I’ve been dying to try your hair. It’s so soft, even better than I could imagine.”
|
|
johtokunta
| 164 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Nov 26, 2018 10:50:30 GMT 2
Kirjoittanut nepa Nov 26, 2018 10:50:30 GMT 2
Aaronia hävetti. Koskaan aikaisemmin se ei ollut joutunut tilanteeseen, jossa nainen huusi sille niin raivona. Toki Delilahin kanssa oli ollut jotain pikkuriitoja silloin tällöin, mutta ei se nainen koskaan huutanut. Grace sen sijaan ei pidätellyt ollenkaan raivoaan. Aaron yritti rauhoitella sitä brunettea, mutta ihan turhaan – ei sitä tuntunut saamaan millään rauhalliseksi. Ei Aaron voinut siis loppujen lopuksi kuin tarttua siihen kiinni ihan fyysisesti, jotta siihen saisi edes kontaktin. Grace oli niin vihansa sokaisema, että ei tuntunut kuuntelevan yhtään mitään.
Siellä sivummalla Grace sentään kykeni hengittämään ja kuuntelemaan Aaronia. Se jopa vastasi asioihin, esimerkiksi ihmetteli, että miksei Aaron ollut jo eronnut. ”It’s not that simple”, Aaron kertoi vastaukseksi, joutui korottamaan ääntään taustahälyn takia. ”It’s not like that”, Aaron puolusti itseään, ”I don’t run around in bars searching for female company. I rarely even go to bars.” Se levitti käsiään. Ja sitten Grace kysyi, että oliko Aaronilla lapsia, osui sillä kysymyksellä tietämättään arkaan paikkaan. ”No, I don’t”, Aaron vastasi, ja Gracen mielestä se oli Luojan lykky. Aaron näki asian ihan päinvastaisesti – sen mielestä Jumala rankaisi sitä jostain. Tai jos ei Aaronia, niin sitten Delilahia. Tai ehkä molempia. Kohta Jumalalla kyllä olisi ihan oikeastikin syytä rankaista Aaronia, kun se sillä tavoin oli kiinnostunut tummatukkaisesta naisesta.
Gracen raivo alkoi pikkuhiljaa muuttua. Grace kuulosti jopa onnettomalta puhuessaan. ”You can’t stop feeling”, Aaron vastasi ympäripyöreästi, ”so don’t be too hard on yourself.” Aaron oli kyllä paraskin puhuja. Aivan yhtä lailla se oli mennyt ihastumaan Graceen ja syytti itseään. ”And you’re not a terrible person. I should have been honest with you in the first place”, mies jatkoi selittämistä ja katsoi sitten naista, joka horjui humalaisena. ”Maybe I should drive you home?” Se ehdotti brunetelle. Mies kietoi toisen käden Gracen ympärille, tunsi kehon lämpenevän, kun sai pitää Gracea sillä tavoin lähellä. Ihan sama, vaikka kyse olikin vain kännisen ihmisen tukemisesta. Graceä Aaron olisi mieluusti pidellyt muuallakin. ”No, I don’t think you’re a loser”, Aaron naurahti kevyesti taluttaessaan Graceä ovea kohti. Grace alkoi siinä ladella epäsuoria anteeksipyytelyjäkin, jolloin Aaron vain pudisti päätään. ”You have nothing to apologize for”, Aaron kertoi, mikä sai Gracen kehumaan Aaronia. ”Thanks, I guess”, Aaron kiitteli nolostuneena. Toivon mukaan kukaan ei kuullut – tai nähnyt, kuinka Grace oli nojautunut lähemmäs ja vei kättä Aaronin hiuksiin. ”Thanks. Again.” Aaron vilkaisi Graceä. Salaisesti vähän nauttikin siitä, kuinka Grace gently tugged his hair.
Lopulta Aaron sai Gracen ulos aina parkkipaikalle asti. Siellä Aaron avasi herrasmiehen tavoin oven Gracelle, joka pääsi autoon ensin. Vasta sitten mies meni itse sisälle. ”Seatbelt on”, se muistutti Gracea, jolla oli siinä kännissä vaikeuksia saada käsiä toimimaan. Niinpä Aaron kumartui lähemmäs sen verran, että sai vedettyä Gracen turvavyön kiinni. Se kiinnitti huomiota siihen, että Grace seurasi sen jokaista liikettä, ja tunsi poskiaan kuumottavan. Sentään Aaron pääsi pian takaisin omalle paikalleen näpäyttämään turvavyön kiinni, ja sitten ne lähtivät matkaan. Ne saivat ajella hyvän matkaa rauhassa, mutta pian Grace alkoi voida pahoin. ”No, no, no, please, don’t throw up”, Aaron panikoi, ”I’ll pull over, okay?” Gracen mielestä se ei ollut tarpeen.
Loppujen lopuksi Aaron ajoi muualle kuin Gracen asuntolalle – Aaron ajoi omaan kotiinsa. ”This is my house”, Aaron selitti, ”I brought you here so you can throw up.” Mies astui taas ensin ulos autosta ja auttoi sitten ulos Gracen, jonka vointi oli ihan selvästi pahenemaan päin. ”Can you walk?” Mies varmisteli.
|
|
johtokunta
| 71 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Dec 1, 2018 18:58:00 GMT 2
Kirjoittanut yolis Dec 1, 2018 18:58:00 GMT 2
Kuka tahansa olisi varmasti tajunnut, että Grace oli lähes sammumispisteessä. Sen käytös täytti kaikki klassiset tunnusmerkit. Ja tosiasia se oli kliseestä huolimatta, että Grace ei ollut tainnut koskaan olla niin humalassa. Jos se olisi ollut selvin päin, se olisi hävennyt sitä tapaa, millä se oli päästänyt Aaronin niin lyhyen ajan sisällä niin totaalisen ihonsa alle. Mutta siitä riittäisi runsaasti harmia seuraaville päiville. Nyt Grace kykeni lähinnä keskittymään siihen, miltä tuntui, kun Aaron kiepautti kätensä sen ympärille. ”What makes you think I need a drive home?” Grace sopersi. ”I’m fine.” Sitä viimeistä sanaa venytettiin humalaiseen tapaan, mikä sai naisen naurahtamaan omalle jutulleen. Sitten se jo tuuliviirin tavoin alkoi rypemään itsesäälissä ja siinä, kuinka noloa se känni oli. Aaron otti sen kaiken urhoollisesti vastaan.
Ikuisuudelta tuntuneen ajan jälkeen ne vihdoin selviytyivät Aaronin autolle. Kohteliaasti Aaron oli avannut oven, ja ungracefully Grace tupsahti siihen penkille istumaan. ”Woops”, brunette tokaisi ja naurahti, hapuillen turvavyötä välittömästi. Koordinaatiokyky oli tosin sen verran heikkoa, ettei nainen ollut päässyt tehtävässään eteenpäin siinä kohtaa, kun Aaron istuutui autoon myös. Niinpä mies kumartui Gracen puoleen, ja nainen pysähtyi. Mitenkään hienovarainen Grace ei ollut, kun se seurasi professorin toimia katseellaan – sen iho veti kananlihalle, kun Aaronin kädet hipaisivat naisen vartaloa kiinnitysoperaation aikana. Ja sitten ne lähtivät matkaan. ”Look at you, Prince Charming with his white steed”, Grace vitsaili, mutta sitten joutui todella keskittymään siihen, miten siitä matkasta selviäisi oksentamatta. Nainen hiljeni ja keskittyi hengittämään syvään sisään ja ulos, kokeili sulkea silmiäänkin hetkeksi, mutta mikään ei tuntunut auttavan. ”I think I’m gonna throw up”, Grace sanoi out of the blue, aiheuttaen paniikin kuskissa. Hyvä ettei Aaron vetänyt liinoja saman tien kiinni, kun tarjoutui pysäyttämään auton. ”No… No, it’s fine. I’m fine.” – ”No, wait. Nope, I’m not. Stop the car.”
Parivaljakko kuitenkin selviytyi oksentamatta perille. Kyseessä ei ollutkaan Gracen asuntola, vaan joku siisti, iso omakotitalo keskellä lähiötä. ”Holy shit this place looks huge”, Grace sanoi suoraan sydämestään. Se oli kuulemma Aaronin talo. ”You’re kidding?” Grace väitti vastaan, mutta ei se vitsaillut. Opiskelija oli ällistynyt. Se talo oli varmaan isompi kuin kaikki ne talot yhteensä, joissa nainen oli viettänyt lapsuutensa. Ei nainen tosin tiennyt, mitä oli edes odottanut. Totta kai Aaronilla olisi joku jättitalo… Grace kiipesi siitä autosta kömpelösti ulos miehen avustamana ja otti pari horjuvaa askelta. ”Yes, mother, I can walk”, Grace sanoi huojuessaan eteenpäin. Sen katsominen ei sopinut heikkohermoisille, eikä aikaakaan, kun Aaron palasi taluttamaan naista kohti etuoveaan. ”Are you always this… hovering?” Grace horisi menemään. ”It’s like you’re a little mother hen. Are you like that to everybody, or just me? Is it because you like me? Because I know I –“ tässä kohtaa nainen osoitti itseään ”– like you.” Ja samalla se syyttävä sormi painettiin Aaronin olkapäähän. Grace koko sen ajan katsoi tiukasti miestä kulmat kurtussa ja silmät siristettynä, ihan kuin mies olisi jossain piinapenkissä.
Toisista varmasti matka ovelle kesti ikuisuuden, mutta Gracen mielestä se tapahtui silmän räpäyksessä. Pian ne nimittäin olivat sisällä kauniissa ja siistissä eteisessä. ”Shit, even the interior is beautiful”, Grace henkäisi. Samalla se nojasi ensimmäiseen kiinteään asiaan, mikä vastaan tuli – tässä tapauksessa Aaroniin – ja repi kenkiä pois jaloistaan. Sitten humalainen pyörremyrsky pääsi valloilleen, kun hoiperteleva naishenkilö lähti tutkimaan ja kyselemään mm. kaikesta, onnistuen kuitenkin olemaan hajottamatta yhtään koriste-esinettä. ”Oh, this is so sick!” Grace huudahti, kun se löysi Aaronin pelikonsolin ja kokoelman pelejä. ”I’ve been dying to play God of War. You’ve got like, literally, everything in here. Wait, how rich are you?” Kun Aaron sitten huvittuneesti ehdotti, että ne voisivat pelata sitä kyseistä peliä, Grace päästi innostuneen hihkaisun. ”Oh my god, that would be so cool!”
Sen innostumisen myötä Grace koki itsensä yhtäkkiä taas huonovointiseksi. ”Why don’t you set it up, and I’ll go visit the porcelain palace”, Grace sanoi ja Aaron ohjeisti naisen vessaan. Mitään pelejä ei sitten päästykkään pelaamaan, sillä sen valkoisen posliinipalatsin ääreen nainen lopulta sammui.
|
|
johtokunta
| 164 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Dec 3, 2018 20:57:59 GMT 2
Viimeisin muokkaus: Dec 3, 2018 23:22:26 GMT 2 | nepa
Kirjoittanut nepa Dec 3, 2018 20:57:59 GMT 2
Hieman Aaronia huoletti se, että olivatko sen kaverit nähneet sen raahaavan Gracen ulos yökerhosta. Mitä ne siitäkin ajattelisivat? Aaron kyllä tiesi, että kukaan niistä miehistä ei voinut edes kuvitella Aaronin olevan epäuskollinen vaimolleen. Eikä Aaron koskaan aikaisemmin ollut ollutkaan. Nyt Aaron oli kuitenkin mennyt ihastumaan Graceen, ja Aaronille jo sekin oli pettämistä. Näkyisikö siis se? Huomaisivatko muut, miten Aaron katsoi tai kohteli Gracea? Ne ajatukset pyörivät tuuliviirin lailla Aaronin mielessä, kun se raahasi Gracen autolleen. Se turvavyön kiinnityksen aiheuttama pakollinen fyysinen kontakti meinasi saada olon hieman vaikeaksi, mutta siitä kuitenkin selvittiin ja päästiin lähtemään matkaan. Gracen kommentti nyki hieman Aaronin suupieliä ylöspäin, vaikka auto musta olikin. Kauaa ei kuitenkaan huvittanut. Kun Gracea alkoi oksettaa, Aaron todella pysähtyi muutamaan kertaan tien viereen. Kaikki ne kerrat olivat kuitenkin tuloksettomia ja Aaron joutui aina jatkamaan ajamista stressaten. Se ei kuitenkaan tahtonut bruneten oksentavan siihen uudenkarheaan autoon.
Oksentamatta selvittiin aina Aaronin asunnolle asti. Grace ei piilotellut sitten ollenkaan aitoa reaktiotaan, mikä sai miehen naurahtamaan vaivaantuneesti. ”No, it really is mine”, se vielä vahvisti ja nousi sitten autosta auttaakseen Gracen ulos. Se avasi oven ja kietoi toista kättään sen ympärille, antoi Gracen nojata itseään vasten ihan kaikilla voimillaan. Sen kokoisen bruneten pitäminen pystyssä ei ollut juurikaan vaikeaa. ”Hovering?” Aaron toisti huvittuneena Gracen sanavalinnan. Ja sitten punastui. Luoja, että sitä hävetti. Grace ei luojan kiitos sitä poskien kuumotuksen aiheuttamaa värimuutosta huomaisi siinä pimeydessä. ”I, uh”, Aaron pysähtyi hetkeksi, ”that’s a topic for another time, okay?” Se yritti vaihtaa aihetta ja kävellä taas eteenpäin. Grace kuitenkin aikoi väittää, että Aaron siis piti Gracesta. ”No, I”, Aaron puolusteli mutta tajusi sitten sanoneensa väärin, ”I mean, yes, I do, but not in that way. Or, you know, yeah, but—” Se sentään tajusi hiljentyä. ”I’ll stick to my original answer. Let’s talk about that some other time, princess.”
Sisällä Aaron päästi Gracesta irti siksi aikaa, että sai riisuttua kenkänsä. Se ei kyllä ollut kovin hyvä idea – Grace nimittäin tömähti suurin piirtein samoin tein Aaronia päin ihmetellessään Aaronin kotia. Siis kotia, jonka Aaronin vanhemmat olivat Aaronille ostaneet, mutta jossa mies ei asunut. Idyllinen lähiöelämä ei ollut ollut Delilahin toive, eli Aaron oli pitänyt asunnon ihan vain omana tietonaan. ”Thank you”, Aaron kiitti suoraan sydämestään, katsoikin Gracea hetken aikaa pehmeästi. Se talo nimittäin oli ihan Aaronin näköinen lattiasta kattoon. Kauaa mies ei kuitenkaan kerennyt brunettea katsella, kun se tahtoi ihmetellä kaikkea. Lopulta Aaronin pelikokoelmaa. ”You like video games?” Mies kysyi yllättyneenä, ja huomasi sillä hetkellä ihastuneensa Graceen vielä enemmän. Ei se ollut koskaan tavannut videopeleistä kiinnostuneita naisia – ei se pyörinyt sellaisissa piireissä. ”Is that what you’re after? Money?” Aaron kiusasi Gracea leikkimielisesti samalla, kun nappasi God of Warin pelihyllystä. ”Maybe we should play it?” Se ehdotti Gracelle, joka innostui ajatuksesta. ”Sure”, Aaron nyökkäsi Gracelle ja heilutteli kättään kertoessaan brunetelle ohjeita vessaan.
Päämakuuhuoneen puolella olevaa Playstationia kuntoon laittaessaan Aaron huomasi ajattelevansa sitä koko tilannetta Gracen kanssa – sitä, että miksi ne olivat tavanneet. Mies ajatteli – tai ainakin oli ajatellut – niin, että Jumalalla oli niille kaikille selvät suunnitelmat tehtynä. Ja Aaron kuvitteli, että sille se suunnitelma oli elämä, perhe, Delilahin kanssa. Sitä perhettä ei kuitenkaan ollut tullut. Aaron siis väkisinkin ajatteli, että oliko sekin ollut sittenkin osa Jumalan suunnitelmaa eikä suinkaan kostoa? Ehkä Jumala oli tahtonut ohjata sen Gracen luo? Aaron huomasi uppoutuneensa niin pahasti ajatuksiinsa, että peli oli jo päällä. Eikä Gracea näkynyt missään. ”Grace?” Aaron siis huuteli. ”Are you okay?” Kun vastausta ei kuulunut, Aaron tietenkin meni katsomaan Gracen tilanteen. Vessan ovi oli apposen auki, ja Grace makasi sammuneena vessan lattialla. ”Oh, Grace”, Aaron puuskahti ja yritti herätellä brunettea. Jotain epämääräistä muminaa Aaron sai vastaukseksi, mutta se ei liikauttanut eväänsäkään. Hetken Aaron mietti hätänumeroon soittoa, mutta päätyi lopulta vain nappaamaan Gracen käsivarsilleen. Aaaron ei ehkä ollut mikään alfauros, mutta jaksoi se sentään Gracen kantaa päämakuuhuoneeseen ja laskea sen sängylle. Hellästi Aaron asetteli bruneten kylkiasentoon tukehtumisen estämiseksi ja silitteli sen hiuksia, siirsi niitä pois kasvojen tieltä. ”Sleep tight, princess”, se toivotteli Gracelle hyvää yötä ja istui mukavaan nojatuoliin pelatakseen ja vahtiakseen Gracen unta.
Pitkään yöhön Aaron jaksoikin pelata Kratoksen ja Atreuksen seikkailuja, vaikka oli pelannut God of Warin jo aiemmin. Aamuyön tunteina Aaronin silmät olivat kuitenkin painuneet kiinni ja se oli nukahtanut nojatuolille, josta nyt heräili siihen, että kuuli liikettä. Mies vilkaisi taakseen ja tajusi Gracen heränneen. Se istui sängyllä selvästi hämmentyneen näköisenä, ei selvästikään tiennyt, missä oli, eikä varmaan muistanut eilisen tapahtumiakaan. ”Hey”, Aaron tervehti pehmeästi ja yritti sukia kuntoon pörröistä kiharapehkoaan. ”Remember anything from last night?”
|
|
johtokunta
| 71 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Dec 8, 2018 16:25:43 GMT 2
Kirjoittanut yolis Dec 8, 2018 16:25:43 GMT 2
Niinkin vauhdikkaan illan jälkeen Gracella ei voinut olla kuin heikko olo aamusta. Nuorena tyttönä se olisi varmasti kestänyt sellaisia iltoja paremminkin, mutta hurjassa 23 vuoden iässä Gracesta tuntui lähinnä siltä, kuin olisi jäänyt rekan alle. Ja sitten toisen. Ehkä vielä kolmannenkin. Nimittäin kun naisen tietoisuus lisääntyi ja päivänvalo valkeni, she was feeling like shit. Ihan ensimmäinen tunne oli se karmean kuiva suu, joka oli oiva muistutus siitä, että tippaakaan vettä ei oltu nautittu illan aikana. Seuraava olikin sitten se järkyttävä päänsärky, joka sai naisen nostamaan siron kätensä otsalleen painaakseen ohimoitaan. Sitten vasta Grace koki kykenevänsä ylipäätään edes avaamaan silmänsä.
Siinä vaiheessa Gracen kulmat tosin painuivat kurttuun ja otsalla levännyt käsi siirtyi hitaasti takaisin kyljen viereen. Se ympäristö ei näyttänyt lainkaan tutulta. Shit, Grace mietti itsekseen ja tunsi lievän paniikin iskevän. Muistikuvat illasta olivat pääsääntöisesti kaikonneet, ja ehtipä Grace jo käymään läpi huumauksenkin mahdollisuuden. Joka tapauksessa Grace soimasi itseään jo hyvää vauhtia vastuuntunnottomaksi idiootiksi, kun nousi kyynärpäidensä varaan ja näkökenttään osui nojatuolilla nukkuva psykologian professori. Ei hitto, oliko se törmännyt eilen Aaroniin? Joku hatara muistikuva baarista palautui mieleen, jossa brunette muisteli latoneensa kaikki mielipiteensä kaksikon tilanteesta tiskiin, ja jos Grace ei olisi ollut heikosta voinnistaan johtuen kalpea kuin lakana, olisivat sen posket varmasti punottaneet häpeästä.
Grace oli noussut istumaan sängyn laidalle ja painanut kasvonsa kämmeniään vasten, miettien kuumeisesti, miten se voisi karata tilanteesta ja mahdollisesti säilyttää kasvonsa edellisestä illasta, kun se tajusi miehen hengitysrytmin muuttuneen. Grace laski kädet syliinsä ja kohotti katseensa kikkarapäähän siitäkin huolimatta, että sellaiset äkkinäiset liikkeet tuntuivat vain lisäävän Gracen huonoa oloa, ja juuri parahiksi Aaronkin sitten kääntyi katsomaan brunettea. Opiskelija yritti hymyillä kiusaantuneesti, mutta ei oikein tiennyt, mitä olisi tehnyt tai sanonut. Sillä ei ollut hajuakaan, tulisiko sen olla häpeissään edellisen illan tapahtumista vai ei. Todennäköisesti tulisi. ”Hey”, Grace vastasi karhealla äänellä takaisin ja joutui selvittämään kurkkuaan. Sen teki mieli olla edelleen vihainen Aaronille kuluneen viikon tapahtumista, kun mieleen palasi ankaralla tavalla se mielipaha ja harmitus. Vaikeaa se kuitenkin oli, kun mies näytti niin syötävän hyvännäköiseltä sen selvästi huonosti nukutun yön jäljiltä, kiharapehko pystyssä tönöttäen. ”Not really, but I’m willing to bet that it was bad”, Grace sanoi itseironista huvittuneisuutta äänessään. Ilmiselväähän se oli, jos kerran Aaron oli sen raahannut oletettavasti omaan kotiinsa, mutta se miehen vastaus – tai pikemminkin vastaamattomuus – kertoi vielä enemmän. ”Oh, God, how bad was it?”
Aaron lupasi kertoa kaiken aamupalalla, ja niin parivaljakko raahautui kohti keittiötä, Aaron tosin huomattavasti reippaammin kuin Grace, jonka ainoa toive oli se, että se olisi ollut jo kotonaan, jotta se voisi rauhassa kuolla häpeään. Brunette kävi noutamassa eteisen lattialle hylätyn käsilaukkunsa, jossa onneksi oli kaikki omaisuus tallella. ”You have a charger in here?” Grace kysyi keittiössä, heilutellen simahtanutta iPhoneaan. Laturi löytyi ja Grace saattoi istahtaa saarekkeen ääreen odottamaan kahvin tippumista. Hurmaavana, eleganttina naisena se tietysti asetteli kätensä tiskille ja painoi päänsä niiden lomaan viileää pintaa vasten. Grace ei muutenkaan ollut mikään aamuihminen, ainakaan ennen kuin oli saanut pannullisen kahvia, eikä se krapulainen olotila ainakaan helpottanut sitä aamuista selviytymistaitoa. ”Alright, spill”, Grace lopulta sanoi ja nosti päänsä ylös. ”I need to find out whether I need to change schools or something.”
|
|
johtokunta
| 164 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Dec 9, 2018 20:54:09 GMT 2
Kirjoittanut nepa Dec 9, 2018 20:54:09 GMT 2
Vaikka siihen nojatuoliin oli mukava nukahtaa, ei se itse nukkuminen ollut välttämättä niin mukavaa. Aaronin kipeät niskat olivat hyvinkin selvä muistutus huonosti valitusta nukkumispaikasta. Ei Aaronia kuitenkaan sellainen pieni kipu jaksanut haitata – varsinkaan, kun siellä samassa huoneessa oli varsin miellyttävä näky sängyllä istumassa. Sen bruneten vieressä olisi ollut ihan varmasti mukavaa nukkua. Itse asiassa Aaron oli tehnyt niin jo kerran, mutta ei kyllä muistanut siitä oikeastaan mitään, vaikka olisi halunnut. Ehkä. Tunteet Gracea kohtaan aiheuttivat Aaronissa harvinaisen ristiriitaisia tunteita. ”Well, it”, Aaron yritti löytää sopivaa ilmaisua ajatuksilleen, ”it was.. Interesting.” Aaron puuskahti huvittuneesti, yritti siten keventää sitä tunnelmaa. Gracea nimittäin ihan selvästi ahdisti. ”Let’s talk about it over breakfast, okay?” Mies ehdotti. ”A cup of coffee will definitely make you feel a lot better.”
Professori sinne alakertaan sai ensimmäisenä raahattua luunsa. Aaron sentään muisti vilkaista taakseen, että oliko se brunette pysynyt perässä. Kun mieli oli saatu rauhoitettua, Aaron alkoi ladata kahvinkeitintä käyttökuntoon. ”Yeah”, Aaron kertoi vastaukseksi. Itse asiassa herrasmiehen tavoin itse asteli – pikemminkin hölkkäsi – portaat ylös ja haki iPhonen laturin sängyn vieressä olevan lipaston ylälaatikosta. Yhtä nopeasti mies oli alhaalla ja ojensi laturin Gracen käteen. Huvittuneena Aaron seurasi saarekkeeseen päätään nojaavaa brunettea, ennen kuin se valmistautui henkisesti vastaamaan kysymykseen. ”No, you don’t”, Aaron naurahti. Tilanne ei ollut niin paha. Ei ainakaan Aaronin silmissä. ”I was hanging out with a couple of my friends at Skull’s Rainbow Room and, well, you happened to bee there, too. And you weren’t happy about it – about me, to be exact. You literally yelled at me.” – ”But I deserved it. I really did.”
”And you touched my hair. Told me it was soft”, Aaron hymyili jo leveämmin yrittäessään saada brunetenkin paremmalle tuulelle. Grace valtettavasti vaikutti siltä, että tahtoisi kadota maanrakoon. ”Hey, everything’s fine”, Aaron asteli epäröimättä Gracen luo ja vei käden sen olkapäälle, ”nothing bad happened. I just brought you here to sober up. I mean, you almost threw up in my car and I didn’t want that.” Aaron liu’utti sitä Gracen olkapäällä ollut kättä käsivartta pitkin alaspäin, mutta tajusi sentään päästää irti. ”What do you want to eat? I thought I’d make pancakes”, Aaron kysyi nopeasti saadakseen ajatuksiaan muualle kuin brunetteen. Koska kieltämättä Aaron ei olisi tahtonut irrottaa otettaan ollenkaan. Grace oli kuitenkin sitä mieltä, että ei halunnut syödä yhtään mitään. ”Oh”, Aaron sanoi pettyneenä. ”You know, all my friends love my pancakes, so you’re missing out on them. Big time.”
Ilmeisesti Aaronin säälittävyyden vuoksi Grace suostui syömään ainakin yhden pannukakun. Kun Aaron alkoi kaivamaan taikinaan tarvittavia aineita ja työvälineitä esille, Gracen puhelin soi. Ja pian se brunette kertoikin menevänsä puhumaan toiseen huoneeseen. ”Okay”, Aaron vain vastasi nopeasti. Se katsoi hetken parvekkeelta Gracen loittonevaa selkää, ennen kuin palasi pannukakkujen pariin.
|
|
johtokunta
| 71 peliviestiä
|
I don't know you but I want you all the more for that
|
Dec 9, 2018 23:59:58 GMT 2
Kirjoittanut yolis Dec 9, 2018 23:59:58 GMT 2
Kunhan se Gracen kännykkä oli isketty piuhan päähän latautumaan, Aaron alkoi kertomaan tarinaa edellisestä illasta. Kuinka ne olivat törmänneet toisiinsa yhdessä kaupungin lukuisista juottoloista – koska olivat totta kai olleet samassa paikassa samaan aikaan – ja kuinka Grace sitten had given a piece of her mind. ”Oh, no”, brunette tuskasteli ääneen ja hautasi kasvot takaisin käsiinsä. Ei se voinut edes katsoa Aaronia. Joo, olihan Grace ollut harmissaan ja pettynyt, mutta kuitenkin ennen kaikkea itseensä. Ei se ollut reilua miestä kohtaan, että nainen oli mennyt huutamaan sille kurkku suorana keskellä julkista paikkaa. Mutta ennen kuin Grace ehti pyytämään sitä tunnekuohua anteeksi, tietämättään jo varmaan sadatta kertaa kuluneen vuorokauden aikana, Aaron kertoi ansainneensa sen. Nainen laski ne kätensä hetkeksi takaisin tiskille ja katsoi miestä. ”You didn’t deserve it. It was stupid of me to do that.”
Sitten Grace oli kuulemma kosketellut Aaronin tukkaakin. Nopeasti se katse kävi siinä kiharapehkossa, joka kieltämättä kutsui koskettamaan silläkin hetkellä, ja sitten Grace naurahti. Ei se enää tiennyt, pitäisikö sen itkeä vai vain nauraa sekoiluilleen. ”So, in short, I made a complete fool of myself. Great”, nainen sanoi tuskastuneesti ja oli jo ihan valmis kutsumaan Uberin paikalle ja käskeä kuskin ajaa autonsa jokeen. Sen sijaan Aaron vakuutti kaiken olevan kunnossa, tuli lähemmäs ja laski kädenkin olkapäälle. Se fyysinen kosketus melkein säikäytti Gracen, hyvä ettei nainen vallan säpsähtänyt siitä, mutta ennen kaikkea se tuntui hyvältä. Hävyttömän hyvältä. ”Yeah”, brunette sanoi ja kömpelösti selvitti kurkkuaan, kun Aaron päästi irti. Se ei olisi saanut tuntua siltä kuin se oli tuntunut – kuin se olisi lähettänyt sähköimpulsseja pitkin Gracen hermostoa ja saanut naisen sydämen hakkaamaan lujempaa, hengityksenkin lähes salpautumaan. ”Definitely sobered up after hearing all this.”
Aaron tarjosi aamupalaa, mutta Gracen ei varsinaisesti tehnyt mieli mitään. Ei sitä varsinaisesti oksettanut, mutta ei sillä mikään hyvä olokaan ollut eilisen jäljiltä. ”Pancakes, huh?” Grace ihan vähän kiusoitteli, mutta sitten kuitenkin pudisti päätään. ”I’m good, thanks. I’ll just have that coffee and be out of your hair.” Se oli se, mitä Grace oli ajatellut Aaroninkin haluavan. Että se oli vain kohteliaisuussyistä tarjonnut sitä aamupalaa, mutta niin vain se kikkaratukka tuntui pettyvän. Mainosti vielä oikein, miten nainen jäisi paitsi niistä Aaronin kuuluisista pannukakuista. ”Well… Since you insist, maybe I should have one. Can’t be missing out on something this legendary.” Siinä oli jokin moment, kun parivaljakko katsoi toisiaan ja hymyilikin, varovaisesti. Taika kuitenkin raukesi, kun mielenosoituksellisesti puhelin pärähti soimaan. Se oli Molly, ja vasta siinä kohtaa brunette tajusi, miten monta viestiä siinä puhelimessa oli. ”I’ll uh, take this in the other room”, Grace sanoi ja swaippasi ruutua puheluun vastatakseen.
Mollyhan se siellä tietysti oli ollut huolesta sekaisin koko yön, kun Grace oli vain kadonnut baarista. Se ei todellakaan ollut mitenkään tyypillistä toimintaa Gracen kohdalla. All was forgiven kuitenkin siinä kohtaa, kun nainen paljasti olevansa professorinsa luona. Siinä kohtaa Mollylle tuli itseasiassa ihan kiire tarjota hoitopalveluitaan Gracen kissalle sekä lyödä luuri korvaan, ennen kuin Grace ehtisi perääntyä. Brunette pudisti huvittuneesti päätään ja palasi sinne keittiön puolelle, jossa Aaron oli jo ehtinyt kattamaan keittiösaarekkeelle paikat kahdelle. ”That was just my roommate”, Grace vastasi. ”She was worried since I kind of disappeared on her last night… But she’s good.” Nainen tarkasteli sitä näkyä – miestä hellan ääressä, sitä katettua keittiösaareketta, kahvipannullista tuoretta kahvia, eikä voinut kuin hymyillä haikeasti.
Grace asteli lähemmäs ja nappasi mukin pöydältä – toinen oli jo Aaronin hallussa – täyttääkseen sen sitten kahvilla. ”How are the pancakes turning out?” nainen kysyi samalla kun kaatoi itselleen kupillisen, sitten siemaisten juomaa ihan vain mustana. Uteliaana Grace ajautui lähemmäs sitä hellaa. ”Smells delicious, even with a hangover”, nainen huomautti. Siinä kohtaa Aaron takertui siihen Gracen aiempaan kommenttiin pannukakuista, mikä sai bruneten virnistämään. ”Well, you know… Pancakes”, Grace sanoi, mutta Aaron ei vaikuttanut tajuavan. ”You seriously don’t understand the reference?” – ”Pancakes are a classic breakfast to make after… you know, spending a night together.”
|
|